• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Yhteiskunta

Boeingin turma mielipiteiden yhdistäjänä

Boeingin turma mielipiteiden yhdistäjänä
Kuva: Sergei Konjkov, DP
31 Heinäkuu 2014 / Yhteiskunta

Tilastopalvelu Levada -keskus suoritti Venäjällä kyselyn lennon MH17 turmasta. Tulosten mukaan jopa 82% venäläistä on sitä mieltä, että turman aiheutti Ukrainan armeijan ampuma ohjus.

Kysely suoritettiin Venäjän kuudessa suurimmassa kaupungissa 18 - 24 heinäkuuta. Kysely sisälsi yhden kysymyksen: ”Tiedättekö Ukrainassa tapahtuneesta malesialaisen lentokoneen turmasta, ja mikäli tiedätte, mitä oletatte turman syyksi?”. Kyselyyn osallistui 1501 henkilöä. Virhemarginaalin arvioidaan olevan noin 4%.

Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

1% vastanneista ei ollut kuullut lentokoneturmasta;

4% uskoi turman tapahtuneen teknisistä syistä, kuten lentäjän erheestä, tai terrori-iskun takia;

6% oli kehittänyt turmasta omat versiot, jotka eivät sisältyneet valmiiseen vastauslistaan;

1% uskoi Venäjän armeijan osallisuuteen;

46% uskoi ukrainalaisen ohjuksen aiheuttaneen turman;

36% syytti ukrainalaista hävittäjäkonetta;

3% katsoi, että turman aiheutti Donetskin tasavallan itsepuolustusvoimat.

Mikä vaikutti mielipiteisiin turmasta kuluneiden päivien aikana?

Torstaina 17 heinäkuuta sosiaalisessa mediassa alkoi ilmestyä videoita pudonneesta lentokoneesta. Paikalliset videoiden kuvaajat kommentoivat taustalla, että koneen ampuivat itsepuolustusvoimien joukot. Samana päivänä klo 16.50 Donetskin tasavalta tiedotti alas ammutusta Antonov 26 -kuljetuskoneesta. Ensimmäinen tieto pudonneesta Boeingista tuli minuutteja ennen Donetskin tasavallan tiedotetta Antonovin ampumisesta. Sen jälkeen Antonovista ei enää puhuttu. Itse tiedote poistettiin netistä melkein heti, mutta siitä on lukuisia ruutukaappauksia. Separatistit kieltävät jyrkästi osallisuuttaan alas ampumiseen.

He myöskin väittivät, ettei heillä ole siihen tarvittavia ilmatorjuntajärjestelmiä. Kuitenkin Venäjän uutissivustoista löytyy tietoja BUK -ilmatorjuntajärjestelmistä, jotka kaapattiin Ukrainan armeijalta noin kaksi viikkoa ennen turmaa. Toisaalta, separatistit väittivät kaapattujen BUK:ien olevan epäkunnossa. Venäjän pääesikunta puolestaan esitti version, jonka mukaan MH17 ampui alas ukrainalainen hävittäjä, joka havaittiin 3-5 kilometrin päässä matkustajakoneesta. Venäläinen ilmailuasiantuntija tyrmäsi myöhemmin Pääesikunnan selityksen selvin perustein: Suhoi -hävittäjä ei pääse matkustajakoneen korkeudelle. Toinen ilmailuasiantuntija totesi ettei hävittäjä pysty ampumaan maalia ilmassa.

Presidentti Putin ilmoitti Ukrainan kantavan vastuun omasta ilmatilastaan ja syytti Ukrainan valtiota sisäisen konfliktin eskaloinnista. Venäjän puolustuministeriön mukaan ukrainalaisen ilmatorjunnan tutka-asemat aktivoituivat turmapaikan läheisyydessä. USA:n esittämien tietojen mukaan ohjus ammuttiin separatistien hallitsemalta alueelta. Levadan haastattelemat henkilöt antoivat vastauksiaan kyselyyn yllä mainitun tietokirjon perusteella.

Levada -tilastopalvelun ylempi tutkija Natalja Zorkaja kertoi, että kysely suunnattiin suurkaupunkien asukkaille siksi, että heillä on tunnetusti parempi yleiskuva tilanteesta, sillä he seuraavat erilaisia tiedonlähteitä. Tutkijat odottivat, että vastaajat analysoisivat itsenäisesti eri lähteiden tietoja, mutta toisin kävi: vastaukset olivat paljolti samantyyppiset. Ukraina nähdään pahuuden juurena, vaikka kyselyyn osallistui eri sosiaalisten ryhmien edustajia.

Yhteiskunta menetti kyvynsä kyseenalaistaa tietoa ja yhtyi valtion esittämään näkökulmaan. Virallinen propaganda sai murskavoiton. Ukrainan tapahtumat selitetään pohjautuen vanhoihin neuvostoliittolaisiin pelkoihin, käytettäen vanhaa vihollisen kuvaa, spekuloiden Lännen ja etenkin USA:n politiikalla. Tämä monille lapsuudesta asti tuttu vastakkainasetelma on jälleen voimassa. Kun Venäjää kritisoidaan, kansalaiset tiivistävät rivinsä entisestään. Yhtenäisyys yhteisen vihollisen edessä kasvattaa myös yksilön itsetuntoa.

Sosiologi Igor Eidman kysenalaistaa tulokset. Hänen epäilyksensä perustuu laajalti havaittuun ilmiöön, jolloin vastaaja näkee tilastopalvelun ”viranomaisena” ja pyrkii miellyttämään tilastopalvelun työntekijää antamalla ”oikeita” vastauksia mielipiteensä sijaan.

Vastauksiin voi myös vaikuttaa jo ajat sitten havaittu ilmiö: yksi perhejäsen vastaa läheistensä puolesta. Se tapahtuu siksi, että kenttäsosiologi toimii pääasiassa työaikana. Silloin kotona ovat enimmäkseen eläkeläiset ja kotirouvat, joilta ajan säästämiseksi pyydetään vastauksia myös aikuisten lasten, puolisojen ja sukulaisten puolesta.

Kuitenkin, tulokset todennäköisesti heijastavat kansan mielipidettä kaikista marginaalivirheistä huolimatta.

Eidmanin mukaan yksilö on pikemminkin tiedottamisen objekti kuin subjekti, joka vastaanottaa hänelle tarjottua tietoa ja uskoo tiedotusvälineitä, vaikka olisi muuten kuinka älykäs. Ihmisiä, jotka suojelevat itseään manipulaatioilta ja etsivät tietoa eri lähteistä, ei koskaan ole ollut paljon.

Vastaaja voi antaa ”oikeat” vastaukset rehellisten sijaan myös silloin, kun hän haluaa kokea olevansa osana enemmistöä.

Levadan ylemmän tutkijan Natalja Zorkajan mukaan, tätä kyselyä ei tehty asuntoja kiertämällä, vain vastaajat pyydettiin haastatteluun kadulla ja haastattelijoiden työtä valvottiin.

Yksi havainto on Nataljan mielestä hyvin huolestuttava: kysely aloitettiin heti seuraavana päivänä lentokoneturman jälkeen, ja ihmiset olivat jo silloin valmiita syyttämään tapahtuneesta Ukrainaa. Se kertoo voimakkaista ennakkoasenteista. Hänen kollegansa Eidman on myös sitä mieltä, että kyselyn ajankohta vaikutti tuloksiin.

Sosiologi, kulturologi ja mediatutkija Andrei Aleksejev näkee tuloksissa vahvaa televisiouutisoinnin vaikutusta. Venäjän televisiokanavat toivat erittäin painostavasti esiin juuri Ukrainan osallisuutta turmaan. Levadan aiemmin suorittaman kyselyn tulosten mukaan, Venäjän televisiokanavia pitävää ensisijaisina tiedonlähteinä jopa 94% vastaajista. Venäjän television uutisointia katsoo kokonaisuudessaan tai suurilta osin objektiiviseksi 74%. Näin ollen luottamus venäläisiin tiedotusvälineisiin on erittäin suuri. Toinen olennainen seikka on, että katsoja harvoin käsittelee saamaansa tietoa loogisesti vaan reagoi siihen emotionaalisesti. Venäläisiä hallitsevat nyt tarkkaan säädellyt emootiot: niitä muokataan räväköiden tulkintojen ja jopa väärennösten avulla. Tätä taustaa vasten valtion viranomaisten maltillisemmat lausunnot kuulostavat tavallisen katsojan näkökulmasta miltei diplomaattisilta.

Aleksei on samaa mieltä siitä, että osa vastaajista yritti antaa ”oikeat” vastaukset. Häntä kuitenkin kiinnostaa enemmän tavalla tai toisella vaikenevien ryhmä, joka tekee 16% vastanneista. Näillä ihmisillä on jokin mielipide, jota he eivät halua sanoa ääneen, sillä he tiedostavat sen olevan ”väärä” tai ”sopimaton”. Hänen arvionsa mukaan ihmisiä, jotka eivat ole alttiita propagandasäteilylle, on Venäjällä noin 20%. Luku ei ole suuri, mutta se on paljon suurempi kuin se saisi valtiomiesten mielestä nykyisissä olosuhteissa olla.

Enemmistö ei myöskään ole yhtenäistä. Paitsi agressiivisista isänmaallisista, se koostuu myös ihmisistä, jotka ovat luonteeltaan sopeutuvaiset ja vaihtelevat mielipiteitä tilanteen mukaan. 

Tietynlainen kaksimielisyys piilee myös vastauksissa, kuten ”koneen ampui alas ukrainalainen ilmatorjuntajärjestelmä”. Järjestelmä itse ei voi ampua mitään alas, sen tekevät ihmiset. Sitäpaitsi järjestelmän alkuperä voi olla mitä tahansa, mutta tärkeintä on, kuka sitä itse teon hetkellä hallitsi.

Irina Tumakova, Fontanka.ru

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.