• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Politiikka, Talous

Vastapakotteet muutosvaiheessa

Vastapakotteet muutosvaiheessa
Kuva: Valentin Belikov, DP
19 Elokuu 2014 16:33

Venäjän hallitus jatkaa maahantuontikieltolistan muokkailua: toisille tarvikkeille näytetään vihreää valoa ja toisilta pääsy suljetaan. Suurella todennäköisyydellä lähipäivinä kielletään kalasäilykkeiden tuonti Venäjälle. Sen sijaan kalanviljelyyn tarkoitettujen tuotteiden kielto peruutetaan, sillä Venäjän kalankasvatusalan odotetaan kasvavan. Näyttää siltä, että hallituksen on nyt perehdyttävä kunnolla oman maansa talouden rakenteisiin.

EU:n, USA:n, Kanadan sekä Norjan kalasäilykkeiden ja vastaavien tuotteiden tuontikielto mainittiin Venäjän mediassa ensi kerran viime viikolla. Mediassa viitattiin maatalouden varaministeri Ilja Šestakoviin lausuntoihin: hänen mukaansa Venäjän säilyketuotanto pystyy korvaamaan ulkomaalaiset tuotteet kokonaan. Kalatuotantoalan asiantuntijat jakavat  viranomaisen näkemyksen. Kyseessä ei ole kokonaan uusi tuontikielto vaan edellisen kiellon muokkaus: tällä hetkellä Venäjällä on voimassa tuoretta kalaa koskeva tuontikielto, mutta säilykkeitä saa tuoda.

Kalatuotteiden valmistus- ja myyntiyritysten liiton toiminnanjohtaja Aleksei Aronovin mukaan Venäjän kalasäilyketuotantoa edistettiin aiemmin talouspoliittisin keinoin: korkeat tullimaksut estivät laajamittaisen säilykkeiden tuonnin ulkomailta, joten ala sai kehittyä. Tuoretta kalaa koskeva tuontikielto taas heikentää venäläistä kalasäilyketuotantoa, mutta tuontikiellon mahdollinen lisäys säilykkeisiin hyödyntäisi säilyketuotantoalaa huomattavasti. Ulkomaalaisten kalasäilykkeiden osuus venäjän markkinoilla on 5%, joten sen korvaaminen näyttää täysin mahdolliselta.

Elokuun alussa maatalousministeri Nikolai Fedorov kertoi Venäjän pystyvän korvaamaan norjalaisen kalan puutteen sisämarkkinoillaan. Venäjän oma kalavienti on 1,8 miljoonaa tonnia, tuonti Venäjälle on vain 600-700 miljoonaa tonnia. Ministerin optimismista huolimatta kalan hinta lähti vähittäiskauppamarkkinoilla nousuun.

Vastapakotteiden vaikutus näkyy eniten lohen ostajien lompakoissa. Venäjällä tuotetaan vuosittain vain 30 000 tonnia ”omaa” lohta, kun tuonti on kymmenenkertainen. Norjalaisen lohen korvaaminen on ongelmallista: vastaavat lohen lajit ovat Venäjällä harvinaisia ja niitä löytyy vain luonnosta.

Teoriassa Norjan lohen voisi korvata Kauko-Idän lohella, mutta hyöty jäisi vähäiseksi. Kauko-Idän kalalajit eivät ole saman arvoisia Norjan loheen verrattuna, ja kalan käsittely Venäjän Kauko-Idässä ei ole samalla tasolla kuin Norjassa: jopa 20% tuotteista voi olla myyntikelvottomia. Lohen tuontia voi osittain korvata chileläisella lohella - vaikkakin chileläinen lohi on käytännössä norjalaista, sillä siellä sitä viljelevät norjalaiset yritykset.

Norjasta oli mahdollista tuoda tuoretta lohta jäähdytettynä, sillä automatka Norjasta Pietariin kesti korkeintaan kolme päivää. Chilen lohta tuodaan Venäjälle vain pakasteena. Ennen myyntiä se sulatetaan, mikä vaikuttaa makuun ja laatuun sekä näin myös hintaan, joka kasvoi jo viime päivinä 20 prosenttia. Muiden kalalajien hinnat ovat myös reipaassa nousussa.

Suurimman taloudellisen vahingon maahantuontikielto aiheutti kuitenkin tuottajille, jotka käyttävät tuotannossaan ulkomailta tuotettuja tarvikkeita ja raaka-aineita. Tuottajat joutuvat maksamaan raaka-aineista uuden, korkeamman hinnan, mutta heidän sopimuksiaan tukkumyyntifirmojen kanssa ei voi muuttaa näin nopeasti vastaamaan uusia hintoja.

Maahantuontikieltolistalta poistetaan suurella todennäköisyydellä myös kalanpoikaset omaa kalanviljelyä varten. Tätä muutosta lobbaa Fontankan saamien tietojen mukaan Gennadii Timtšenkon Russkoje more (Venäläinen meri) -yhtiö, jolle vastapakotteet muuten olivat enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Toinen lobbaaja on Russkii lososj (Venäläinen lohi) -yritys, joka on osa suurempaa Baltiiskii bereg (Itämeren ranta) -yhtiötä. Kumpikin lobbaaja pyrkii kasvattamaan merilohta, jonka kasvatus tarvitsee suolaisen veden. Kummallakaan ei ole vielä valmiita kasvattamoja, mutta rakentaminen onnistunee jo tämän vuoden syksyllä, mikäli rahoitus riittää. Ensimmäistä kasvatettua venäläistä lohta voi näillä näkymin odottaa vuosina 2018-2020.

Tällä hetkellä venäläinen syö vuodessa keskimäärin 22 kiloa kalaa ja kalatuotteita. Oman tuotannon osuus Venäjän kalamarkkinoista on 78,2%.  

German Kostritskii, Fontanka.ru

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.