• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Politiikka, Yhteiskunta

Ulkomaalaisten agenttien lista pienenee ehkä yhdellä järjestöllä

Ulkomaalaisten agenttien lista pienenee ehkä yhdellä järjestöllä
Kuva: golosinfo.org
10 Syyskuu 2014 / Politiikka, Yhteiskunta

Golos (Ääni) -niminen kansalaisjärjestöjen liitto tuomittiin puolitoista vuotta sitten tuntuvaan sakkoon. Oikeus katsoi liiton syyllistyneen siihen, ettei se rekisteröitynyt ”ulkomaalaiseksi agentiksi” vuonna 2012 voimaan astuneen lain mukaan. Nyt sakkotuomio on kumottu. Kuitenkin Golos jää ”ulkomaalaisten agenttien” listalle, sillä listalta poistaminen onnistuu vain Oikeusministeriön päätöksellä. Tosin ministeriön päätös perustuu oikeuden päätökseen. Golos -liiton tapauksesta ei kuitenkaan ole tulossa oikeudellista ennakkotapausta.

Äänestäjien oikeuksiin erikoistunut kattojärjestö Golos ja sen toiminnanjohtaja Lidija Šibajeva tuomittiin 300 000 ja 100 000 ruplan sakkoihin huhtikuussa vuonna 2013. Oikeudessa esitettiin syytökseksi se, että poliittista toimintaa harrastava järjestö sai rahoitusta ulkomailta, muttei rekisteröitynyt lain mukaan ”ulkomaalaiseksi agentiksi”. Kesäkuussa vuonna 2014 sakkotuomio vahvistettiin moskovalaisessa Presnjan kaupunginosan oikeudessa. Oikeudenkäynnin seurauksena Golos -liiton toiminta jäädytettiin. Vuoden 2013 heinäkuusta alkaen liitto toimii kansalaisliikkeen muodossa - eli sen jäseneksi hyväksytään vain henkilöt.
 
Viime kesällä Golosin tapaus tuli Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu Ella Panfilovin tietoon. Pamfilova lupautui puolustamaan Golosin oikeuksia. Golosin hakiessa muutosta edelliseen tuomioon Moskovan kaupunginoikeudesta, Panfilova tuki kansalaisliikkeen hakemusta omalla virallisella pyynnöllään. Moskovan kaupunginoikeus kumosi lopulta tuomion. Kansalaisliikkeen rinnakkaispuheenjohtajana toimiva Grigorii Meljkonjants kuitenkin epäilee, ettei oikeuden päätös perustu pelkästään oikeudenmukaisuusperiaatteeseen. Hänen mielestään päätökseen vaikutti vallanpitäjien halu ”kunnostaa vaalijärjestelmää” käyttämällä puolueettomia tarkkailijoita osana vaaliprosessia, sekä Perustuslakituomioistuimen päätös huhtikuulta 2014, jonka mukaan Golos -liittoa ei voi luokitella ulkomaalaiseksi agentiksi.
 
Moskovan kaupunginoikeuden päätös kumoaa sakot, muttei palauta Liitolle oikeutta toimia kattojärjestönä eikä poista Golosia ulkomaalaisten agenttien listalta. Grigorii Meljkonjantsin mukaan Golos aikoo vaatia sekä kattojärjestön aseman palauttamista että ”agentti” -asemansa kumoamista. Vaatimukset kohdistetaan Oikeusministeriölle. Ulkomaalaisen agentin asema on voimassa toistaiseksi. Käytännössä listasta ei poisteta järjestön nimeä kokonaan, vaan järjestön nimen kohdalla tehdään merkintä, että kyseinen järjestö on poistettu listalta. Listalla oleminen edes ”poistettuna” voi vaikuttaa kielteisesti järjestön maineeseen.
 
Ulkomaalaisiksi agenteiksi luokitellut järjestöt velvoitetaan esimerkiksi merkitsemään kaikki tuotteensa ja julkaisunsa tietyllä merkillä. Agenteiksi rekisteröidään järjestöt, jotka täyttävät kaksi ehtoa, ne harrastavat poliittista toimintaa ja saavat rahoitusta ulkomailta. Poliittinen toiminta käsitellään erittäin laajasti: Venäjän viranomaisten soveltama käsitteen tulkinta kattaa monta toiminnan muotoa Pride -kulkueista hyväntekeväisyyteen sekä tasa-arvoa edistävästä toiminnasta asianajajien työhön. Periaatteessa järjestön pitää ilmoittautua agentiksi omatoimisesti sakon uhalla, mutta Oikeusministeriöllä on valtuudet täydentää listaa myös omasta päätöksestään. Ulkomaalaisen agentin asema on epämiellyttävä paitsi siksi, että koko termi on kuin vanhasta dekkarista lainattu, myös siksi, että valtio saa oikeuden tarkastaa ”agenttia” syystä ja syyttä. Tällä hetkellä ”agenttilistalla” on 14 järjestöä eri puolelta Venäjää.
 
Golos -liitto harrasti tietyssä mielessä poliittista toimintaa. Kuitenkin silloin, kuin laki järjestöistä - ulkomaalaisesta agenteista astui marraskuussa vuonna 2012 voimaan, Golosilla ei ollut senttiäkään ulkomaalaista rahoitusta. Sitten kävi huono tuuri: joulukuussa 2012 liitto sai Norjan Helsinki -komitealta Andrei Saharoville nimitetyn Vapauspalkinnon. Liitossa tiedostettiin palkinnon saantiin liittyivät riskit. Hallitus päätti saman tien kieltäytyä palkinnosta ja lähetti Komiteaan asiaa koskevan kirjeen. Seurasi väärinymmärrys: Komitea ei uskonut saajaa ja lähetti Golosille rahat kirjeestä huolimatta.. Rahat eivät edes ehtineet Golosin tilille asti: hallitus palautti sen heti maksajalle. Mutta tuomarit katsoivat Golosin ”käyttäneen” rahat ja luokittelivat palkinnon ”ulkomaalaiseksi rahoitukseksi”. Palkinnon summa oli muuten pienempi, kuin oikeuden määräämä sakko, vähän yli 300 000 ruplaa. Golos päätyi agenttilistalle.
Perustuslakituomioistuin käsitteli huhtikuussa 2014 yleisen kantelun koskien ulkomaalaisagenttilakia ja päätti, että järjestöä, joka palauttaa ulkomailta saadun rahoituksen käyttämättä sitä, ei voi luokitella ulkomaalaiseksi agentiksi.
Valitettavasti tämä tapaus ei voi tulla ennakkotapaukseksi ja ei voi siksi vaikuttaa esimerkiksi muiden agenttijärjestöjen aseman muuttamiseen. Viranomaisvallan asenne kansalaisjärjestöjä kohtaan pysyy kielteisenä: viime päivinä ulkomaalaisten agenttien listalle joutui Sotilaiden äidit -järjestö, joka yritti selvittää Ukrainan rajalla kadonneiden varusmiesten ja sotilaiden kohtalot.
 
Artikkelin suomennos julkaistaan lyhennettynä

Irina Tumakova, Fontanka.ru

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.