• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Talous, Yhteiskunta

Neliömetri oleskeluluvan perusteeksi

Neliömetri oleskeluluvan perusteeksi
Kuva: Sergei Konjkov, DP
26 Syyskuu 2014 / Talous, Yhteiskunta

Pietarilaisten kiinnostus kohti ulkomaalaisia kiinteistöjä on nousussa. Kysyntä EU-maissa sijaitsevista kiinteistöistä on asiantuntijoiden mukaan kasvannut 30%:lla niiden maiden kohdalla, jotka myöntävät oleskelulupia kiinteistöomistuksen perusteella. Etenkin Latviassa ja Sloveniassa, jossa muuttoa koskevat säännöstöt ovat yksinkertaisimmat, on havaittavissa venäläisten muuttajien aalto.

Kiinteistömarkkinoilla puhaltaa uusi tuuli. Jos aiemmin ulkomaalaista kiinteistöä katsottiin ensisijaisesti investointikohteena, nykyään se hankitaan saadakseen EU -maan oleskeluluvan. Kiinteistövälitystoimisto Itakan osostopäällikkö Anželika Tsoin mukaan vielä vuosi sitten venäläiset, jotka ostivat talon esimerkiksi Espanjasta, hakivat oleskeluluvan vain silloin, jos heillä oli tarkoitus muuttaa sinne lapsineen. Oleskelulupa katsottiin kiinteistökaupan lisäbonukseksi. Nyt kiinteistö hankitaan ensisijaisesti oleskelulupaa varten. Kuukaudessa noin parikymmentä pietarilaista perhettä tekee kiinteistökaupat ulkomailla oleskelulupaa varten. Tätä kasvua ei vielä voi kutsua ”räjähdysmäiseksi”. Suuri osa lähtijöitä kuuluu niin sanottuun keskiluokkaan: heillä on tasokkaat tulot ja korkeakoulututkinnot. Toisaalta, usein tulotaso ei kuitenkaan ole riittävä kaupantekoon, ja siksi kauppojen määrä jää suhteellisen vähäiseksi.

Baltian vyöhyke

Latvia on ollut muuton suosikkikohteena jo muutaman vuoden ajan, mutta tilanne on muuttumassa, sillä 1 syyskuuta alkaen ehtoja viiden vuoden oleskeluluvan saamiseksi kiristettiin huomattavasti. Vielä kesällä 72 000 euroa oli riittävä investointi oleskeluluvan saamiseksi. Nyt summaa korotettiin yli kolmenkertaiseksi, joten kesällä ennen muutosta Latvia koki investointien ruuhkan. Ruuhka toi maahan noin 200 miljoonaa euroa investointeja. Muuttajista noin 70%, eli runsaat kaksi tuhatta henkilöä, on venäjän kansalaisia, kertoo Latio -kiinteistövälitystoimisto. Luku on kaksi kertaa suurepi kuin viime vuosina keskimäärin. Latvia myönsi neljän vuoden aikana noin 10 000 oleskelulupaa venäjän kansalaisille, jotka ostivat maassa noin 5000 taloa ja asunto-osaketta. Suurella  osalla ”kiinteistömuuttajia” päämotiivina on tyytymättömyys Venäjän poliittiseen tilanteeseen.

Halvalla, halvemmalla, halvimmalla

Latvia ei ole kiinteistömuuttajille ainoa mahdollinen vaihtoehto. Myös Slovenia tarjoaa muuttajille erittäin suotuisat ehdot oleskeluluvan hankkimiseen: oman yrityksen, joka oikeuttaisi oleskelulupaan, voi rekisteröidä 12 000 eurolla. Hintaan sisältyy välittäjän palvelut sekä pääoma. Oleskeluluvan käsittelymaksu on 2000 euroa. Uusi yritys on myös velvollisuus hankkia irtainta ja/tai kiinteää omaisuutta vähintään 22 500 eurolla - myöhemmin tämä omaisuus voidaan myydä tarpeettomana. Kokonainen hintalappu on näin ollen alle 50 000 euroa. Viiden vuoden jälkeen määräaikainen oleskelulupa voidaan vaihtaa pysyväksi. Venäläiset kiinteistömuuttajat löysivät Slovenian kaksi vuotta sitten, mutta vuonna 2014 määrät kasvoivat räjähdysmäisesti. Sloveniaan muutti kymmeniä perheitä Pietarista ja Moskovasta, kertoi slovenilain venäläisten Ruslo -klubin edustaja.

EU:kaan ei ole ainoa vaihtoehto. Turkki alkaa kilpailla Euroopan kanssa venäläisten kiinteistömuuttajien huomiosta. Turkissa kiinteistön hintaan liittyviä rajoituksia ei ole lainkaan. Naapurimaassa Kreikassa rajoitus on 250 000 euroa, joka mahdollistaa 1200-1300 venäläisten muuttoa vuosittain. Lisämahdollisuuksia tarjoaa Bulgaria, Kypros, Espanja ja Portugali, jotka ovat asettaneet investoinnin alarajaksi 300-350 tuhatta euroa.

Toiset maat vastasivat kasvavaan kysyntään tarjoamalla valmiita liikepaketteja. 

Kakkosasunto Euroopassa ”varmuuden vuoksi”

Ulkomaalainen kiinteistö ostetaan myös kakkosasunnoksi ja investointikohteeksi. Tänä vuonna kiinnostus edullista kiinteistöä kohtaan on kuitenkin romahtanut etenkin Bulgarian kohdalla - sen sijaan Italian suosio on nousussa, tätä edesauttaa se, että italialaiset kiinteistön myyjät ovat valmiimpia tinkimään hinnasta.

Eurooppaan alkoivat pyrkiä venäläisten lisäksi myös Ukrainan suurkaupunkien asukkaat. Kiova, Dnipropetrovsk ja Odessa ilmestyvät ajoittain kansainvälisten kiinteistövälitystoimistojen listoille.

Tilastot:

Enemmistö Venäjän kansalaisista (88%) ei aio lähteä Venäjältä asumaan pysyvästi ulkomaille.

Pysyvä asuminen ulkomailla kiinnostaa 11% Venäjän kansalaista. Heistä enemmistönä ovat maan politiikkaan tyytymättömät (22%), 18-24 -ikäiset nuoret (21%), suurituloiset (21%) sekä kahden pääkaupunkien asukkaat (18%).

Muutosta kiinnostuneista 47% perusteli muuttoaikomusta ulkomaiden paremmalla elintasolla. Kuitenkin vain 13% on valmiina lähtemään Venäjältä seuraavan kahden vuoden aikana.

Antonina Asanova, Fontanka.ru

Комментарии (1):

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.