• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Kulttuuri, Yhteiskunta

Svetlana Rönkkö suomalais-venäläisen ystävyyden symbolina

29 Lokakuu 2014

Putoushahmo Svetlana Rönkkö puhutti ilmiönä rajan kummallakin puolella. Rohkean hahmon tarkoitusta pohtii Svetlanan luonutta Jenni Kokanderia haastatellut Jevgenii Bogdanov.

Olemme tottuneet siihen, että kansainvälinen ystävyys ikuistetaan kansojen muistiin suurilla ja mahtipontisilla patsailla, esimerkkinä Moskovan Kansojen ystävyys -suihkulähde. Elämässä asiat näyttävät yksinkertaisemmalta.

Venäläisten silmissä suomalaista esittää Ville Haapasalo ja hänen lukuisat hahmonsa, jotka ovat kaikki kuin saman tertun marjat. Tämä suomalainen on hieman pulska, hauska sinisilmäinen parrakas tyyppi, joka ei suostu riisumaan hattuaan, ottaa välilllä liikaa vodkaa ja joutuu koko ajan hassuihin tilanteisiin. Suomalaiset voisivat tätä jopa paheksua: miksi näytettä meidät sellaisena? Suomi on myös Sibeliuksen ja Tove Janssonin maa!

Paheksuntaa ei kuitenkaan paljon ilmene. Kaikkihan ymmärtävät, että tämä on komiikkaa, eivätkä kaikki suomalaiset ole sellaisia kuin Ville. Kuitenkin, jos venäjällä sanotaan ”suomalainen”, ajatellaan heti Haapasaloa. Eikä ole yllätys, että juuri Ville tervehtii matkailijoita tien varren mainoskuvasta Suomen rajalla. 

Suomessa ei vastaavaa venäläistä hahmoa ole ollut, kunnes Putous -ohjelman uusi tulokas Jenni Kokander esitti yleisölle hahmoaan nimeltä Svetlana Rönkkö - venäläistaustaista maahanmuuttajaa. Hänen ikänsä on hämärän peitossa, kuten elinkeinokin, mutta Svetlana itse katsoo sopeutuneensa erinomaisesti Suomen yhteiskuntaan.

Jotkut venäläiset kuitenkin paheksuivat. Emme ole sellaisia! Venäjä on Tšaikovskin ja Dostojevskin maa!

Satiiri eroaa muista lajeista siinä, ettei se siedä vihamielisyyttä. Viha kypsyy yleensä salaa ja purkautuu äkkiä ulos. Päinvastoin satiiri auttaa perehtymään omiin epäluuloihin ja nauraa korvien välissä oleville tyhmyyksille.

Näyttelijä Jenni Kokander on minun kanssani tismalleen samaa mieltä: "Svetlana on avoin ja hyväntahtoinen hahmo, jonka tarkoitus on levittää ystävyyden ja toveruuden sanomaa. Tarkoitus ei ole provosoida, vaan antaa tilaa suomalaisillekin nauraa omille ennakkoluuloilleen”.

Jennikin käsittää Svetlanan ainoastaan hahmona, eikä missään mielessä venäläisten naisten yleiskuvana: "Svetlana ei ole kaikki venäläiset naiset, vaan vain yksi upea rouva.”. Näyttelijä kuitenkin myöntää kantavan osaa Svetlanaa sisälläänsä: "Rakastan kaikkea kaunista ja olen itsekin sosiaalinen luonne”.

Jotkut venäläiset saattavat udella, miksi Svetlanan piti ilmestyä juuri nyt, kun kahden maiden välit ovat niin tulehtuneet? Mutta milloin sitten? "Poliittisen tilanteen kiristyminen ei ole vaikuttanut hahmoon. Ajattelen enemmin että huumori ja nauru ovat tärkeitä tällaisina aikoina." - miettii Jenni Kokander.

Nimenomaan. Juuri nyt kannattaa nauraa ja hymyillä itselle ja toisille, sillä, kuten erään neuvostoelokuvan hahmolla oli tapana sanoa, maailman suurimmat tyhmyydet tehdään vakavin naamoin. 

Uskon, ettei ole kaukana sekään aika, jolloin upea ja hauska rouva Svetlana Rönkkö mainostaa Venäjän -matkoja tienvarsimainoksissa omalla tunnuslauseellaan: ”Ehkä vähän tuhma!”.

Mielestäni, Svetlanan vähän tuhma tunnuslause kelpaa erittäin hyvin Venäjän -matkailun iskulauseeksi.

Evgenie Bogdanov, Fontanka.fi

Комментарии (2):

Hyvä kirjoitus!, isot propsit siitä.

Hyvä artikkeli. Jännä, miten Suomessa asuvat venäläiset suhtautuvat tähän hahmoon.

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.