• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Talous, Yhteiskunta

Pelastavatko venäläiset matkailijat Lappeenrannan?

Pelastavatko venäläiset matkailijat Lappeenrannan?
Kuva: Lappeenrannan kaupunki
24 Marraskuu 2014 / Talous, Yhteiskunta

Romahduttiko euron nouseva kurssi lappeenrantalaiskauppojen tulot? Missä Lappeenrannassa voi oppia venäjää? Miten lappeenrantalaiset suhtautuvat venäläisiin matkailijoihiin? Fontanka.fi:n toimittaja Anna Nežinskaja keskustelee näistä aiheista Lappeenrannna kaupungin markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahmanin kanssa.

Marraskuun pitkänä viikonloppuna tapahtui ihme: Lappeenranta täyttyi venäläisistä matkailijoista, kuten vanhoina hyvinä aikoina. Kaupunki pääsi taas tienaamaan — onnittelut Mirka tästä hyvän onnen paluusta!

Kuitenkin, viikonloppurysäyksestä huolimatta, kaupat ovat enimmäkseen tyhjiä — etenkin ne kauppakeskukset, jotka rakennettiin tarkoituksella venäläisille matkailijoille. Mikä tulevaisuus odottaa vähittäiskauppaa? Matkailijoiden määrä vähenee. Miten kaupunki toimii?

— Itse asiassa tilanne ei ole niin dramaattinen: matkailijoiden määrä putosi vain 10%:lla. Toisaalta, he käyttivät matkan aikana 30% vähemmän rahaa. Toisaalta, meillä on vaikutelma, että ilmiö toistuu joka kuudes vuosi — matkailijoiden määrä kasvaa vuodesta vuoteen, ja sitten taas laskee. Viime vuonna Lappeenrannassa kävi 2 miljoonaa venäläistä matkailijaa, eli 4000 päivässä. Nyt ollaan vuoden 2012 tasolla. Pääongelmana on kuitenkin euron kurssin nousu, minkä takia ihmiset ostavat vähemmän. Mitä tulee erityisesti venäläisille tarkoitettuihin kauppoihin… Niinpä, vähittäiskauppa kärsii. Jotkut pienemmät Lappeenrannan ja Imatran putiikit sulkivat ovensa.

Miten paljon liikkeitä meni kiinni?

— Minulla on tietoja kolmesta kaupasta. Esimerkiksi, yksi venäläisille suunnattu putiikki erikoistui ainoastaan jalkineisiin — naisten jalkineisiin, jotka olivat erittäin laadukkaita, kauniita ja kalliita. Joskus tulee mieleeni, että yrittäjän olisi mietittävä kohderyhmiä paremmin eikä hänen kannattaisi keskittää tarjontaansa vain yhdelle ryhmälle. Ehkä olisi tarjottavaaa tuotteita myös paikallisille asukkaille?

Mitä tapahtui kauppojen omistajille ja miksi? He eivät markkinoineet eivätkä erikseen mainostaneet palveluitaan — ei mitään. Mainostoimistot yrittivät tarjota näille kaupoille markkinointi- ja mainospaketteja, mutta kauppiaat vastasivat, etteivät he tarvitse lisää asiakkaita, kun niitä on muutenkin yllin kyllin. Koskaan ei kannata kieltäytyä markkinoinnista. Markkinointia pitää miettiä ennen kuin on myöhäistä. Pitää miettiä etukäteen, mitä myydään ja miten pakataan.

Miten paljon rahaa venäläiset ovat Lappeenrannassa käyttäneet?

— Lappeenranta ja Helsinki muodostavat kärjen tax-free -ostoksissa, yleiset luvut ovat jossain satojen tuhansien tienoilla. Nyt venäläiset suosivat enemmän invoice -menetelmää, joten tax-free luvut eivät enää ole tilastollisesti luotettavia. Invoice -menetelmä on edullisempi, sillä veropalaute on suurempi, ja se sallii käyttämään enemmän rahaa ostoksiin.

Lappeenrannassa matkailualalla venäläisiä palvelee 2500 henkilöä. Odotamme tämän luvun tuplaantuvan viidessä vuodessa.

Lappeenrantaan myös sijoitetaan. Esimerkiksi, Holiday Club Saimaa investoi Saimaa Gardens -hankkeeseensa 400 miljoonaa euroa. Suurilla yhtiöillä menee edelleen hyvin.

Lappeenrantaan tulevat myös venäläiset liikemiehet — niistä 20 perusti yrityksensä Lappeenrantaan. Ovatko he kääntyneet teidän puoleenne ja käyneet vaikka Lappeenrannan pietarilaisedustustossa? Onko venäläisissä liikemiehissä jälleen kiinnostusta kohti Lappeenrantaa?

— Kyllä, järjestämme pietarilaisessa toimistossamme tapahtumia, joissa kerrotaan, mihin voi Lappeenrannassa investoida. Nyt parhaillaan tehdään kevään ohjelmaa. Nykyisin kaikki etenee kuitenkin hitaasti ja venäläiset tarvitsevat aikaa pohtia. Tänä vuonna kiinnostus oli kuitenkin vielä samalla tasolla kuin aiemmin, odotamme sen laskevan vasta seuraavana vuonna. 

Ovatko venäläiset liikemiehet nyt enemmän kiinnostuneita perustamaan yrityksiä Suomeen? Venäjän taloudellinen tilanne kun on epävakaa…

— Se on yksi vaikuttava syy. Kuitenkin, kriisi muuttaa mieltä. Jotkut venäläiset liikemiehet, jotka olivat aiemmin kiinnostuneet sijoittamaan ulkomaille, ovat nyt alkaneet epäröidä. He katsovat ja punnitsevat vaihtoehtoja — ehkä on parempi perustaa yritys kotimaassa? Kuulin meidän paikallisilta juristeilta, että epäröintiä ilmenee. Mutta tässäkin kyseessä on vain muutama tapaus. Mitä tulee yleisesti venäläisiin sijoittajiin, niitä on kahdenlaisia: toiset ovat halukkaita sijoittamaan Eurooppaam, toiset ovat selvästi vastaan. 

Vaihdetaan välillä aihetta. Tiedämme, että Lappeenrannassa moni puhuu venäjää, poikasi mukaan lukien. Missä Lappeenrannassa voi oppia venäjää?

— Meillä se onnistuu helposti. Lappeenrannassa toimii koko Suomen paras venäjänkielinen palvelujärjestelmä. Meillä on Itä-Suomen koulu, jossa venäjää opetetaan ensimmäisestä luokasta lähtien. Koulussa opiskelee paljon lapsia venäjänkielisistä tai kaksikielisistä perheistä. Meillä ihmiset ymmärtävät, mihin he tarvitsevat venäjää.

Kerran tehtiin jopa ehdotus vaihtaa ruotsin kieli venäjän kieleen opetukseen — mutta tämä ei koskaan toteudu. Koulun jälkeen venäjää voi oppia Lappeenrannan teknisessä yliopistossa tai Saimaan yliopistossa osana liiketalousopintoja. Kumpikin korkeakoulu panostaa venäjän opetukseen. venäjän kielen osaaminen laajentaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi.

Mitä suomalaiset ajattelevat Venäjän politiikan jyrkistä käännöksistä, Ukrainan tilanteesta sekä Venäjän ja EU:n välisistä jännitteistä? Miten paljon Suomessa on NATO:n jäsenyyden kannattajia?

— Me lappeenrantalaiset asumme Pietarin ovinaapurialueella. Ihmiset ovat ihmisiä, mutta ruohonjuuritasolla mikään ei mielestäni ole muuttunut — minun asenteeni mukaan lukien. Lappeenrannassa venäläisiin matkailijoihin suhtaudutaan samalla tavoin kuin ennen. Kaikki ymmärtävät, että tämänhetkiselle tilanteelle ei voi mitään, sillä se on korkean tason politiikan tulosta.

Ulkopoliittisia kysymyksiä ei Lappeenrannan kaupungin tasolla käsitellä. Kaupungin tasolla jatkamme yhteistyötä Pietarin kanssa. Olemme täällä, joten olette aina tänne tervetulleita. Emme iloitse siitä, mitä maailmassa tapahtuu.

Mitä tulee NATO:on, sitä en voi Lappeenrannan kaupungin viranomaisena kommentoida. Kaupunki seuraa maan politiikkaa. Tietääkseni, lappeenrantalaisista ja ylipäätänsä suomalaisista puolet kannattaa NATO -jäsenyyttä, puolet ei.

Itse — ja tämä on henkilökohtainen mielipiteeni — en kannata NATO -jäsenyyttä. Olen kasvanut itsenäisessä ja riippumattomassa maassa, enkä näe, että meistä olisi NATO:n jäseneksi. Meillä on hyvät suhteet sekä länteen että itään. Katson tämän olevan Lappeenrannan ja koko Suomen etu. Mutta tämä on kuitenkin vain minun henkilökohtainen mielipiteeni.

Fontanka.fi

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.