• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Talous

Rosneft -yhtiön päämies Igor Setšin: Rosneftiin kohdistuvat syytökset ruplan syöksyttämisestä ovat provosoivia huhuja

Rosneft -yhtiön päämies Igor Setšin: Rosneftiin kohdistuvat syytökset ruplan syöksyttämisestä ovat provosoivia huhuja
Kuva: Sergei Vdovin, DP
16 Joulukuu 2014

Euron kurssi kasvaa venäjällä hurjaa vauhtia: 15 joulukuuta se kasvoi 72,2 ruplasta 78,8 ruplaan, ja ylitti 16 joulukuuta euro 100 ruplan rajapyykin. Vielä vuoden alussa euron kurssi tasapainotteli 50 ruplan tasolla.

Asiantuntijoiden mukaan euron hurjaa kasvua voi selittää Rosneft -yhtiön toimilla: pakotteiden kohteeksi joutunut öljy-yhtiö otti 625 miljardin ruplan lainan eurojen ostamiseksi. Euroilla katetaan ulkomaisten lainojen menot.

Aiemmin vuonna 2014 Rosneft yritti lainata Venäjän valtiolta jopa 2 triljoonaa ruplaa, mutta ei saanut sitä.

Ruplan syöksy on sikäli merkillistä, että itse öljyn hinta ei ole siihen suoraan vaikuttanut, sillä se pysyi samalla tasolla. Ruplan vakaus yhdistetään yleensä öljyn hintaan.

- Eksoottisen ilmiön takana on Venäjän keskuspankin käynnistämä rahan painatus ja ruplalainat. Setšinin Rosneft -yhtiö sai 625 miljardia ruplaa ja toi ne valuuttamarkkinoille. Yhtiön oli maksettava lähiviikkoina 14 miljardia dollaria. Markkinoita ei voi huijata - joten rupla alkoi halveta. Ruplan kurssin sitominen öljyn hintaan ei enää päde, sillä tämä yhtälö ei ota huomioon rahapainokonetta, joka painaa ruplia vauhdilla, - selittää omalla Facebook -sivullaan venäjän entinen varapääministeri ja nykyinen oppositiopoliitikko Boris Nemtsov.

Moni asiantuntija oletti, että dollarin ja euron kurssien nousun aiheutti Rosneftin toiminta: yhtiö ostaa dollareita maksaakseen ulkomaisten lainojensa menot. Velka kertyi Rosneftille TNK-VR -yhtiön ostamisen seurauksena.

Rosneftin tiedotuspalvelu kiisti nämä väitteet ja selitti, että lainoja otetaan ruplissa  rahoittamaan Venäjän sisällä toimivia hankkeita. 

- Se taho, joka maksoi Rosneftille 625 miljardia ruplaa sen obligaatioita vastaan, jotta öljy-yhtiö pystyisi maksamaan lainojensa menot valuutalla, ymmärsi hyvin, että Rosneftin on pakko ostaa paljon valuuttaa sisämarkkinoilta, - linjaa Globalisaatiotutkimuslaitoksen johtaja Vladimir Deljagin, - tavallisesti valtio ostaa obligaatiot valuutalla, eli tarjoaa valuuttalainan osakepanttia vastaan. Sen sijaan Rosneft möi obligaationsa ruplilla. Tämä on joko vahingonteko, tai ammattikelvottomuus, joka on lähellä muuttua maanpetturuudeksi.

Vuoden loppuun mennessä valtion sekä yksityisten yhtiöiden on katettava ulkomaisia velkojaan 30 miljardin edestä. Tämän summan lainaaminen ulkomaisilta markkinoilta on haasteellista pakotteiden takia. Tilanne voi johtaa siihen, että valuuttaa ostetaan sisämarkkinoilta, mikä syöksyttää ruplaa vielä syvemmälle.

Andrei Zaharov, Aleksandr Alikin, Fontanka.ru

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.