• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Talous, Yhteiskunta

Suomalaisen liike-elämän Pietarin näkymät

Suomalaisen liike-elämän Pietarin näkymät
Kuva: Sergei Vdovin, DP
16 Helmikuu 2015

Konsulttiyritys Milttonin tekemän raportin mukaan 80% Pietarissa toimivista suomalaisyrityksistä on kasvattanut liikevaihtoaan, jotkut jopa kaksinkertaistaneet sen. Kolmasosa yrityksistä suunnittelee lisäinvestointeja: kriisi toi tuotantokustannuksiin ja vuokramarkkinoille suuria alennuksia, joten tuotantoa voi laajentaa. Tilannetta kommentoi Fontankalle Suomalais-venäläisen kauppakamarin Pietarin toimistossa aluepäällikkönä työskentelevä Tarmo Suomalainen.

Miten suomalaisilla yrityksillä menee tällä hetkellä Pietarissa?

- Venäjän markkinoille pyrkivien yritysten määrä vähenee. Trendi sai alkunsa viime syksyn alussa, jolloin alkaa yritysten aktiivinen kausi. Syksy oli vuoteen 2013 verrattuna hiljainen. Mutta ne yhtiöt, jotka ovat jo investoineet Venäjälle ovat jatkamassa, vaikka kysynnän lasku pakottaakin yt-neuvotteluihin. Mutta näitä sattuu: politiikalla ei ole osaa tähän, liikemaailma reagoi kasvun hidastumiseen sekä ruplan ja ostovoiman heikkenemiseen.

Onko edes joku, joka hyötyisi tilanteesta?

- Uskon voittajia löytyvän. Tässä tilanteessa on vaikeaa ennustaa mitään, mutta Nokian Tyres voi olla yksi voittajista, sillä suurin osa heidän Pietarin tehtaansa tuotannosta on vientiä varten. He ovat muutenkin kelpo esimerkki menestymisestä Venäjällä: vuonna 2003 Jaroslavlissa heidän ensimmäinen yrityksensä käynnistää tuotantoa venäläisen yhteistyökumppanin kanssa ei onnistunut, mutta he tekivät toisen yrityksen vuonna 2005, selvisivät vuoden 2008 taantumasta ja laajensivat. Nokian Tyres on Venäjän suurin ulkomaille valmiita tuotteita vievä vientiyritys. Sellainen yritys on Venäjällä harvinainen.

Kuka nyt uskaltaa pyrkiä Venäjän markkinoille?

- Niitäkin on. Teknos aloittaa maalien tuotantoa Marjinon teknopuistossa, sitten on keskikokoinen ovien ja ikkunoiden valmistaja Skaala, joka käynnistää tuotantonsa maaliskuussa. Mutta ei paljon muita.

Onko suuria lähtijöitä?

- Emme ole havainneet suurten yhtiöiden pakoa. Kauppakamari ei kuitenkään aina ole ajan tasalla niiden aikeista. Mutta pienet yhden työntekijän yritykset lähtevät tai jäädyttävät toimintansa parempien aikojen toiveessa.

Mitä mieltä suomalaiset liikemiehet ovat tilanteesta?

- Mielipiteitä on paljon, mutta on yksi yhteinen havainto. Suomi on jo pitkään ollut osana euroaluetta, joten emoyhtiöiden johto on tottunut vakaaseen ruplaan, eivätkä kaikki johdossa omaa kokemusta toiminnasta muilla valuuttamarkkinoilla. Siksi Venäjällä toimivien pitää jatkuvasti selittää yhtiöiden johdolle, että liikevaihdon kaksinkertainen väheneminen ei tarkoita kaiken menevän päin mäntyä, jos lasketaan euroissa. Päinvastoin, liiketoiminnan järkevä järjestäminen vähentää emoyhtiön kulujakin puolella. Suomalaiset eivät lähde, he tekevät korjauksia suunnitelmiin: jos Venäjällä toimivan tytäryhtiön hinta laskee kehityslainan summan pienemmäksi, kyse on riittämättömästä kapitalisaatiosta. On hyvä juttu, että tytäryhtiöt lainaavat melkein poikkeuksetta emoyhtiöiltä, sillä Venäjän pankkien nykyiset marginaalit ovat petollisia.

Valio on kärsinyt vastapakotteista melkoisesti. Venäjällä maidon laatu on vaihteleva, mutta suomalaista maitoa ei saa tuoda. Miten heitä voi tukea?

- Venäläisen maidon laatu aiheuttaa jälleen ongelmia. Jos Valio käyttää tuotannossa raaka-aineita, joiden laatu on kyseenalaista, koko brändin maine on vaarassa kyseenalaistua. Valitettavasti, Suomen valtio ei mahda tälle mitään. Valion laktoosittomat tuotteet pysäytettiin rajalle, ne tarkistettiin ja sieltä väitettiin löydetyn sivullisia aineita. Ne valmistajat, joilla on Venäjällä oma tuotanto, kuten vaikka Danon, ovat selvästi otollisemmassa asemassa. Mutta Valio ei saa järjestää Venäjällä kokonaan omaa tuotantoa, sillä se on muodoltaan suomalaisten tilanomistajien osuuskunta, joka on velvoitettu ostamaan suomalaista maitoa. Heidän on vaihdettava Venäjällä koko strategiansa. 

Venäjän lait eivät kiellä omien yritysten tukemista. Mutta EU:n säädösten mukaan tämä luokitellaan suojeluksi ja rangaistaan sakolla. Onko tämä edes reilua?

- Venäläiset kuluttajat kärsivät vastapakotteista valmistajia enemmän. Valio toki kärsii, mutta koko Suomen elintarvikkeiden vienti Venäjälle on vain 5% koko elintarvikkeiden viennistä. Joten menetys ei tunnu mukavalta, muttei se mikään kohtalokas menetys ole. Nyt suomalaiset yritykset ovat etsimässä uusia markkinoita, ja Kiina tarjoaa hyviä näkymiä, joten voi käydä niinkin, että suomalaiset tuotteet tulevat venäjälle Kiinasta.

Liiketoiminta Venäjällä oli kätevää pienille sekä keskikokoisille yrityksille, jotka eivät voineet sallia itselleen suuria logistiikkakuluja. Sitäpaitsi suomalaisten maine on Venäjällä erittäin korkealla.

Miten suomalaisten suhtautuminen Venäjä -markkinoihin on muuttunut?

- Vielä pari vuotta sitten Venäjä nähtiin ensisijaisesti lupaavana kasvumarkkina-alueena. Siinä oli omat erikoispiirteet ja siihen liittyi pieni poliittinen riskikin, mutta suuret mahdollisuudet voittivat kaikki riskit. 

Suhteet olivat käytännölliset: tulli toimi nopeasti ja hyvin, logistiikka kehittyi, työn hinta sekä ostovoiman taso olivat selkeät. Viime keväänä asiat muuttuivat: taantuma menee menemistään ja markkinoilta katoaa vetovoima. Moni yhtiö etsiytyy muille markkinoille: Saksasta on taas tullut suomalaisten tuotteiden toiseksi suurin vientimaa, Ruotsi on edelleen ykkösenä, mutta yhtiöt pyrkivät myös USA:n sekä Afrikan markkinoille.

Toisaalta, nyt Venäjän työmarkkinat ovat alkaneet kiinnostaa enemmän: ennen työ oli täällä liian kallista, mutta palkka-alennus tekee yrityksen kehityksestä mahdollisen. Tärkeätä on vain pysyä ruplassa ja käyttää mahdollisimman vähän valuuttaa varaosien hankkimiseen. Jos se onnistuu, voi jopa miettiä vientiä.

Miten käy matkailulle? Nyt Venäjä on edullinen matkailukohde. Vyöryvätkö suomalaiset rajan yli?

- Ukrainan tapahtumat ovat säikäyttäneet suomalaisia, joten matkat itään päin eivät innosta, vaikka suomalaiset osaavat varmasti lukea karttaa. Itse en näe tässä näkökulmassa paljon järkeä, mutta yleisasenne on sellainen. Venäjä ”brändinä” ei kuulu nyt Suomen suosikkeihin. Moni suomalainen ei ole käynyt siellä lainkaan, toiset kävivät vain neuvostoaikana, joten heillä ei ole selkeätä käsitystä Venäjästä. Minusta se on suorastaan tylsää, sillä ruplan alhainen kurssi tekee matkailusta erittäin edullista.

Tuleeko kesästä kuitenkin Pietarille ”suomalainen aikakausi”?

- Toivoisin näin. Täällä on paljon nähtävää, palvelut pelaavat ja hinnat ovat halvat. Miten voisi tukea matkailua? Tarvitaan helpotusta viisumisaantiin ja käsittelyhintojen alentamista. Venäjän viisumi maksaa vähintään 80€, kun Schengenin viisumi maksaa keskimäärin 50€. Suomi myöntää paljon enemmän monikertaviisumeja, toisin kuin Venäjä. Viisumit koituvat matkailun hasteeksi: Pietarissa ei voi piipahtaa noin vaan viikonloppuna esimerkiksi katsomassa näytelmää Mariinskin teatteriin. Jos lasketaan Allegron liput ja majoitus viikonlopuksi, se tekee 170€, mutta kaiken pilaa viisumin käsittelymaksu: osoittautuu, että on edullisempaa käydä Berliinissä.

Haastattellut: Nadežda Linnas

Nadežda Linnas, Fontanka.fi

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.