• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Politiikka, Yhteiskunta

Ukaasi sotilaallisten tappioiden salaamisesta on vaarallinen äideille ja toimittajille

Ukaasi sotilaallisten tappioiden salaamisesta on vaarallinen äideille ja toimittajille
Kuva: Valentina Svistunova, DP
19 Kesäkuu 2015 / Politiikka, Yhteiskunta

Pietarilainen asianajaja Ivan Pavlov aikoo haastaa presidentti Vladimir Putinin maan Korkeimpaan oikeuteen. Asianajajana hän erikoistuu juttuihin, joiden aiheena on valtion salaisuus tai maanpetturuus. Pavlov haluaa presidentin oikeuteen, koska hänen mielestään tiedot venäläissotilaiden kaatumisesta rauhan aikana eivät kuulu valtion salaisuuksiin. Hän vaatii presidentin määräyksen peruutettavaksi.

Presidentin määräys tuli voimaan 28 toukokuuta. Määräyksellä vahvistettiin korjauksia Presidentti Jeltsinin 20 vuotta sitten antamaan asetukseen, joka määräsi salaisiksi sotien aikana tapahtuneet tappiot. Nyt salaisiksi katsotaan myös tappiot, jotka tapahtuvat rauhan aikana pidettyjen ”erikoisoperaatioiden” yhteydessä.

Muutos sai asianajaja Pavlovin haastamaan presidentti Putinin oikeuteen. Pavlovin haasteen peruste on laki valtion salaisuudesta. Tämä laki selkeästi kieltää sellaisten tietojen tai tapahtumien salaamista, jotka voivat vaarantaa maan kansalaisten turvallisuutta, henkeä tai terveyttä.

Asianajaja Pavlovin mukaan sodan ajan tappioiden salaaminen ei kuulu hyvään hallintotapaan: esimerkiksi USA:ssa tappiot on julkaistu vuodesta 1775 alkaen. Hän korostaa, että tässä asiassa avoimuus on mille tahansa valtiolle vaikea, ellei jopa kipeä kohta, mutta kansalaisten on tiedettävä totuus. Putinin määräys tähtää valtion tiedottamismonopolin vahvistamiseen. Tällä hetkellä on vielä mahdollista saada riippumatonta tietoa toimittajilta, bloggareilta sekä kansalaisaktiiveilta, mutta tietojen luokitteleminen salaisiksi tekisi tiedonvälityksestä rikoksen.

Vanhassa Jeltsinin antamassa määräyksessä kyseessä oli tappioden salassapito sodan aikana, jolloin sananvapauteen ylipäätään soveltuisivat toisenlaiset periaatteet. Mutta mitään sotaa ei viime kahdenkymmenen vuoden aikana ole millekään valtiolle julistettu, joten määräyksen pykälä unohdettiin. Pavlovin mukaan lainsäädäntöä muutetaan silloin, kun on kysyntä tällaisiin muutoksiin. Ukrainan tilanne vaikutti syvästi sekä yhteiskuntaan että valtion hallinnollisiin rakenteisiin. Määräyksen muutos juontuu näin ollen Ukrainan tilanteesta, muuta selitystä sille ei voi Pavlovin mielestä voi olla.

Ukaasi sotilaallisten tappioiden salaamisesta on vaarallinen äideille ja toimittajille Asianajaja Ivan Pavlov Kuva: Mihail Spitsyn, DP

Pavlov haluaa kiinnittää huomiota myös siihen mitä Ukrainassa ylipäätänsä tapahtuu ja miten Venäjä tulkitsee tilannetta ja omaa osuuttaan siinä. Ukrainan tilanne on vaikeasti määriteltävissä. Käydäänkö siellä kenties määräyksessä mainittua ”erikoisoperaatiota”? Laki ei määrittele ”erikoisoperaatiota” sen tarkemmin. ”Erikoisoperaation” määritteleminen  jää Puolustuministeriön tehtäväksi. Tässä tapauksessa on mahdollista, että kyseinen ministeriö kutsuu joitakin Ukrainassa tapahtuvia toimenpiteitä ”erikoisoperaatioksi” omien sisäisten asiakirjojen mukaan. Tämän jälkeen uudistettu presidentin määräys voi koitua ”rikollisten” kohtaloksi oikeudessa, sillä määräyksen soveltaminen oikeudenkäynnissä oikeuttaa vuorostaan koko oikeudenkäynnin salaamista ja kaikkien osapuolten velvoittamista vaitiolovelvollisiksi. Tässä tapauksessa salaiseksi voidaan luokitella jopa oikeuden langettama tuomio. 

Vaikka muodollisesti määräyksen soveltaminen oikeudenkäynnissä voi viitata siihen, että Venäjän puolustusvoimat suorittaa esimerkiksi Ukrainassa ”erikoisoperaatiota”, suuri osa tällaisista oikeudenkäynneistä on mahdollista järjestää täysin salassa medialta ja yhteiskunnalta. Jos kansalainen pidätetään ja häntä syytetään valtion salaisuuden paljastamisesta, vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia mahdollisia todistajia joita uhataan pidätyksellä ja syytöksillä. Valtio määrää syytetylle asianajajan, joka tekee yhteistyötä asiaa tutkivan viranomaisen, eikä asiakkaansa kanssa. ”Maanpetturi” Svetlana Davydovan oikeudenkäynti alkoi juuri tälla tavoin (suurperheen äitiä Svetlana Davydovaa yritettiin kevättalvella syyttää maanpetturuudesta). Nostamalla syytteitä Davydovaa vastaan valtio käytännössä myönsi, että Venäjän joukkoja on taistelemassa Donbassissa. Siksi hänen oikeudenkäyntinsä yritettiin viedä mahdollisimman nopeasti tuomioon asti. Onneksi asia tuli julki. Tuolloin Ivan Pavlov kutsuttiin Svetlana Davydovan asianajajaksi ja Svetlana vapautettiin syytöksistä.

Ensisijaisesti uudistettu määräys uhkaa kuitenkin toimittajia, bloggaajia ja kaikkia, jotka yrittävät tutkia ja tuoda julki Ukrainan tapahtumia. Kaatuneiden lisäksi ”tappioihin” luokitellaan haavoittuneet sekä vangiksi joutuneet, joten heidänkään kohtaloista kertominen ei ole aivan vaaratonta toimittajalle.

Ivan Pavlov on pessimistinen omista mahdollisuuksistaan voittaa juttunsa presidentti Putinia vastaan Korkeimmassa oikeudessa. Korkein oikeus on harvoin kallistunut vastaavissa tapauksissa asianomaisen puolelle edes Jeltsinin aikoina. Putinin aikoina ennakkotapauksia ei vielä ole ollut.

Irina Tumakova, Fontanka.ru

Комментарии (1):

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.