• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Yhteiskunta

Isänmaan velat hoidetaan yhteisvoimin?

Isänmaan velat hoidetaan yhteisvoimin?
Kuva: Sergei Konjkov, DP
11 Elokuu 2015

Venäjän verkkoon avattiin erikoinen sivusto. Sen takana olevat aktiivit ehdottavat vastaukseksi Lännen pakotteisiin Venäjän velkojen maksua suoraan kansalaisten pussista. Jokaisen Venäjän kansalaisen olisi maksettava noin 350 dollaria koko valtion velan hoitamiseksi.

Oletko valmis maksamaan osan Venäjän valtion velkaa — kysytään kävijältä www.debt.ru -nimisellä sivustolla. Hanke on varsin erikoinen: se tarjoaa länsimaiden Venäjän pakotteita vastustaville kansalaisille mahdollisuutta tukea isänmaata lyhentämällä valtion velkaa omasta taskusta maksamilla varoillaan. Jokainen, jolla on siihen taloudellinen mahdollisuus, voi maksaa osansa ja samalla osoittaa mieltään pakotteista.  

Tällä hetkellä Venäjän valtiolla on velkaa 559 miljardia dollaria. Venäläisten yritysten velka on 355 miljardia. debt.ru -sivuston tekijät eivät sentään ehdota maksamaan Gazpromin sekä Rosneftin vippejä. Loppu velasta koostuu valtion omistamien yritysten lainoista, niitäkään ei hankkeen aktiivien mielestä tule kansalaisten maksaa. Jäljelle jää 53 miljardia puhtaasti valtion nimellä olevaa velkaa. Juuri tämä summa jaettiin joukkomaksettavaksi 143,5 miljoonalle Venäjän kansalaiselle vastasyntyneet mukaan lukien. Jokaisen kohdalle velkaa kertyi vaatimattomat 350 dollaria. Myöntäkää pois, tämä ei ole paljon! — hankkeen toteuttajat kannustavat.

Kyseessä ei kuitenkaan ole huijaus, sillä sivuston käynnistäneet nuoret venäläiset eivät itse aio toimia maksujen vastaanottajina. Sivussa näkyvä pankkiyhteys on virallinen Venäjän valtiovarainministeriön tili. Viestiksi pitää laittaa ”Muut lahjoitukset valtion budjettiin”. Sivuston perustajien mukaan ensimmäiset lahjoittajat ovat jo maksaneet velkaosuutensa. 17 elokuuta alkaen valtion velkaa pääsee maksamaan sivuston kautta myös luottokortilla.

Sivussa on myös maksajien laskin. Perustajat maksoivat ensimmäisenä sivuston ollessa vielä testivaiheessa.

— MInulle valtion velan maksaminen on samalla mielen osottamista pakotteita vastaan, — aloitteen takana oleva Ivan Gribin selittää, — kun pakotteeet olevat voimassa ja maksamme samalla velkaa, niin ruplan kurssi laskee. Gribinin mielestä pakotteet estävät valtionvelkojen maksamista, sillä maasta katoaa valuuttaa. Siksi on maksettava velat yhdessä koko kansan lompakoista. Gribin on reilut kymmenen vuotta sitten ollut mukana paikallispolitiikassa, jonka jälkeen hän suoritti kaksi korkeakoulututkintoa Pietarin valtionyliopistossa taloustiedekunnasta ja matematiikka-mekaanisesta tiedekunnasta. Hän väitteli kansainväliseksi liiketalousmaisteriksi Moskovan Kansainvälisten suhteiden instituutissa. Hän on myös Yhtenäinen Venäjä -puolueen jäsen.

Aloitteen toinen avainhenkilö Maksim Tšernenkov käsittää koko hankeen tavoitteet hieman eri tavalla kuin Ivan, vaikka kaksikko onkin ystäviä ja entisiä opiskelutovereita.

— Tavoitteemme ei ole valtion velan pois maksaminen. Minulle hankkeen tavoitteena on yhteiskunnallisen keskustelun aloittaminen. Pitää keskustella siitä, miten yhteiskunta voi valvoa valtion menoja. Mitä enemmän keskustelemme ja jopa väittelemme valtion menoista, sitä parempaa on niiden seuraaminen. Joku voi ajatella hankettamme täydeksi höpöhöpöksi, mutta jos vaikka yksikään viranomaisesta antaa asiasta edes jonkun kommentin, se kannustaa ihmisiä ajattelemaan asiaa. 

Kaksikko yritti käynnistää vastaavanlaisen projektin valtion velan maksamiseksi jo vuonna 2002. Silloin hanke epäonnistui, sillä kerätyt varat oli käytännössä mahdotonta luovuttaa valtiolle. Tällä kertaa sivustosta löytyy virallinen kirjeenvaihto valtionvarainministeriön kanssa, sekä ohjeet maksujen siirtämisestä ja pankkiyhteys.

Silloin yli 10 vuotta sitten kaksikon kysymykseen ”Olisitteko valmis maksamaan omalta osaltanne osan valtion velkaa?” useimmiten vastattiin kysymyksellä ”Oletteko te idiootteja?”

Irina Tumakova, Fontanka.ru

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.