• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Politiikka, Yhteiskunta

Juha Sipilä: Suomen ja Venäjän suhteet ovat kunnossa

Juha Sipilä: Suomen ja Venäjän suhteet ovat kunnossa
Kuva: Ksenia Potejeva, Fontanka.ru
23 Lokakuu 2015

Pietarilaiset Fontanka.ru sekä Fontanka.fi - verkkolehdet haastattelivat ensimmäisinä venäläisinä tiedotusvälineinä Suomen pääministeriä Juha Sipilää. Haastattelussa Sipilä keskittyi suomalais-venäläisiin suhteisiin.

Viimeisen puolen vuoden aikana presidentti Niinistö ja presidentti Putin ovat virallisen tiedon mukaan tavanneet kerran kasvokkain ja keskustelleet kaksi kertaa puhelimessa. Ulkoasiainministerit tapasivat myös. Tarkoittaako tämä lämpenemistä kahdenvälisissä suhteissa?

Meillä on ollut perinteenä pitää hyvät suhteet Venäjän kanssa, ja meidän presidenttimme sekä ministerimme ovat pitäneet säännöllisesti yhteyttä.

Entä se lämpeneminen?

Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet ovat kunnossa. En näe tässä erityistä kylmenemistäkään tapahtuneen. Mielestäni valtioiden johdon välillä on ollut koko ajan toimiva keskusteluyhteys.

Miten tuntuvat ovat teidän mielestänne molemminpuoliset pakotteet, joita on Yhdysvaltojen, EU:n ja Venäjän välille asetettu?

Nämä EU:N ja USA:n pakotteet sekä Venäjän vastapakotteet koskevat aika pientä osaa Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta. Toki esimerkiksi maitotiloja ne koskevat, mutta kuitenkin tämä kaupan alentuminen johtuu pikemminkin Venäjän talouden yleisestä kehityksestä kuin pakotteista.

On puhuttu paljon siitä, että esimerkiksi kaupat jäävät vaille tuloja koska venäläiset matkailijat eivät tee ostoksia. Onko Suomessa luotettu liikaa Venäjä-kauppaan?

Venäjä on ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani ja uskon, että näin on jatkossakin. Raja-alueilla tapahtuva matkailun väheneminen ei johdu pakotteista vaan Venäjän taloudellisen tilanteen heikkenemisestä.

Suomen talousarviota laadittaessa kolme aluetta jäi vaille leikkauksia: puolustus, pakolaisasiat ja työttömyys. Miksi nämä alueet ovat suojassa budjettileikkauksilta?

Puolustuksen osalta eduskunnan edelliseltä kaudelta löydettiin parlamentaarinen yhteisymmäryys kaikkien puolueiden kesken siitä, että puolustusmäärärahoja täytyy nostaa ja sen mukaisesti hallitus on toiminut. Pakolaiskysymys on noussut esille myöhemmin ja siihen vastaamme kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Työttömyyden hoitoon me kuitenkin teemme nyt leikkauksen, nimenomaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, siten että 500 päivän ansiosidonnainen turva lyhenee nyt sadalla päivällä.

Oletteko te todella antaneet talonne pakolaisperheiden käyttöön?

Olen luvannut sen tehdä ja aion myös niin toimia.

Edeltäjänne Alexander Stubb on muotoillut eräässä haastattelussa, että Venäjä ei ole normaali maa ja se elää eurooppalaisille käsittämättömien lakien mukaan. Miten ymmärrettävä Venäjä on lähinaapurille?

Meillä suomalaisilla on vuosikymmenien kokemus lähialueyhteistyössä. Yritykset toimivat ympäri Venäjää. Suomalaisilla on paljon kontakteja Venäjälle. Toisaalta Venäjä on kooltaan suuri maa. Suomalaisten tuntemus Venäjästä on käsittääkseni aika hyvällä tasolla.

Juha Sipilä: Suomen ja Venäjän suhteet ovat kunnossa Kuva: Ksenija Poteeve, Fontanka.ru

Voiko Suomi toimia tulkkina EU:n ja Venäjän välillä?

Suomalaisten asiantuntemusta Venäjä -yhteistyössä arvostetaan myös Euroopan tasolla ja mielipiteitä asiasta monesti kysytään. Tietenkin Suomi on Euroopan Unionin jäsen ja niin kuin meidän hallitusohjelmassamme todetaan Suomi toteuttaa Venäjä -suhteita osana Euroopan Unionia. 

Presidentti Kekkosen mukaan Suomen ulkopoliittinen menestys riippuu siitä, missä määrin Neuvostoliitto ja nykyään Venäjä, on vakuuttunut siitä, ettei siihen kohdistu Suomen taholta uhkaa, sekä siitä, miten eurooppalaiset maat ovat puolestaan vakuuttuneita siitä, ettei heihin kohdistu Suomen kautta uhka Venäjältä. Miten Suomen liittyminen EU:hun on edistänyt Kekkosen näkemyksen toteuttamista?

Euroopan Unionin jäsenmaana Suomi vaikuttaa myös Unionin ulkopolitiikkaan. Mutta samalla meidän on tärkeä pitää huolta kahdenvälisistä suhteista. Minä aikaisemmin totesin, että Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet ovat mielestäni edelleen hyvällä tasolla. Taloudellinen yhteystyö on meille tärkeää, matkailun minä jo mainitsinkin, ja myöskin pitkä yhteinen rajamme tarjoaa erilaisia yhteistyömahdollisuuksia.

Suomalaisten tiedotusvälineiden mukaan valtion viranomaisia aiotaan kouluttaa tunnistamaan valheellista tietoa, jota levitetään verkossa. Yleisradio puolestaan julkaisi jutun venäläisestä trollauksesta suomalaisissa viestimissä. Miten isona ongelmana te tätä pidätte? Onko se teidän mielestänne todellinen ongelma?

YLE ei ole valtiollinen tiedotusväline vaan julkisen palvelun tiedotusväline. Valtio ei puutu median työhön, jos he haluavat jotakin tutkia, niin he tutkivat. Tietysti, tutkiva jounalismi voi tuoda esille erilaisia asioita, ja on totta, että tästäkin asiasta on tehty Suomessa juttuja. En näe tässä mitään erityistä.

Suomalaisten viestimien mukaan Venäjä oli kiristämässä Fortumia ottamaan osaa ydinvoimala -hankkeeseen sillä uhalla, että voisi tapahtua ikävyyksiä Fortumin Venäjällä omistamille yrityksille. Ymmärrän, että Suomen media on toiminnassaan itsenäinen, mutta ei hallitus varmaankaan voi jättää tällaisia uutisia  huomiotta.

Tällaisia väiteitä on esitetty. Mutta itse olen täysin vakuuttunut siitä, että Fortum on tehnyt päätöksensä ydinvoimala -hankkeesta ihan täysin omista lähtökohdistaan. Olen sen heiltä erikseen tarkistanut, ja näin on.

Minä en ehkä ole kysynyt jotain sellaista, josta olisitte itse halunnut puhua venäläisille lukijoille. Mitä haluaisitte heille sanoa?

Voin todeta yhden henkilökohtaisen asian: ystävissäni on Venäjältä Suomeen muuttaneita ihmisiä, ja sukulaiseni ovat tehneet yritystoimintaa Venäjällä. Itse yrittäjä-aikanani tein kauppaa Venäjän kanssa. Niiltä ajoilta on hyvät muistot. 

Yritämme sitten parantaa mainettamme entisestään!

Aleksandr Gorškov, Fontanka.fi

Ei kommentteja

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.