• ru
  • fi
Etusivu / Artikkelit ja uutiset / Politiikka, Yhteiskunta

Infoturvallisuus säästön kohteena?

Infoturvallisuus säästön kohteena?
Kuva: Kuva: ruutukaappaus, YLE:n sivut
4 Helmikuu 2016 / Politiikka, Yhteiskunta

Helmikuussa Yleisradion YLE Novosti -venäjänkielisen toimituksen työn painopiste siirtyy omien sisältöjen luomisesta suomenkielisten uutisten kääntämiseen sekä viisiminuuttisiin uutislähetyksiin. Venäjänkieliseen toimitukseen kohdistettiin säästöt, jotka vievät lukijoilta journalistiset sisällöt ja nolla-sopimuksilla työskenteleviltä toimittajilta leivän.

Fontankan saamien tietojen mukaan tieto säästötoimista välitettiin toimitukselle tuntityöläiset mukaan lukien vuoden alussa. Ilmoitus tuli sähköpostitse hyvin lyhyellä ajanvarauksella. Kyseessä eivät olleet yt -neuvottelut, vaan toimituksen neljän ”ulkopuolisen”, eli nollasopimuksilla työskentelevien freelancereiden työtuntimäärät, jotka vähennettiin lähes olemattomiin.

Fontankan lähteen mukaan leikkaukset ja toiminnan supistaminen ihmetyttivät toimituksen väkeä: toimituksen panos Suomen venäjänkieliseen mediakenttään on merkittävimpiä muiden venäjänkielisten medioiden rinnalla. HS:n venäjänkielisen osion lopettamisen jälkeen YLE on ainoa venäjänkielisten ”ikkuna” suomalaiseen mediakulttuuriin. Suomen ulkopuolella YLE Novostin rooli tietolähteenä  ja journalismin esimerkkinä, on tärkeä sekä venäjänkielisille toimittajille että laajemmalle lukijakunnalle, joka ei tyydy pelkkään kotimaisen mediatarjontaan. Toimituksen valmistamat sisällöt ovat suosittuja ja saivat useasti positiivista palautetta. Vuoden 2015 lopussa juhlittiin venäjänkielisten lähetysten 25. vuosipäivää. Sen kunniaksi lähetetyn suomeksi tekstitetyn venäjänkielisen A-studion ottivat lämmöllä vastaan sekä venäjänkieliset että kantasuomalaiset katsojat. Mutta tämäkään menestys ei suojellut toimitusta säästöiltä.

Toimittajien yritykset keskustella leikkaustoimenpiteistä kompromissin löytämiseksi eivät Fontankan tiedon mukaan lämmittäneet uutistoimituksen ylimpää johtoa. Vastaavan päätoimittajan, uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläisen mukaan päätös pitää, sillä se koskee YLE Novostin lisäksi tasavertaisesti muitakin toimituksia.

Toimituksen suurin menetys ovat neljä freelanceria jotka työskentelivät nollasopimuksilla. Kuten nykytoimittajalle kuuluu, freelancerit olivat moniosaajia: heidän panoksensa näkyi päivittäin niin tv-reportaaseissa ja radiolähetyksissä kuin sisältöjen tekemisessä, kääntämisessä sekä taustatyössä. Tämä kaikki on nyt tehtävä viiden hengen toimituksen voimin — tai suurelta osin karsittava. Tuntityöläisten pois jäämisen jälkeen journalististen sisältöjen määrä vähenee ja työn painopiste siirtyy omien sisältöjen luomisesta suomenkielisten uutisten kääntämiseen.

Tällä hetkellä toimituksessa on työssä viisi henkilöä, joista kolme puhuu venäjää äidinkielenä. Tilanne on haastava paitsi kasvaneen työmäärän myös työn laadun takia: käännetty uutinen herättää lukijassa luottamusta, mikäli kieliasu vastaa äidinkielen tasoa. Nämä kielivaatimukset eivät aina toteudu YLE:n venäjänkielisissa uutisissa. Kääntäminen nopeassa tahdissa vaatii omaa taitoaan, eikä opittu kieli taitu paineen alla suomenkieliseltä kääntäjältä niin luontevasti, kuin natiivilta.

Jos kyse olisi jostain toisesta mediasta, kielikukkasia voisi ehkä sietää, mutta YLE:ltä on syytä vaatia enemmän. Venäjänkieliset uutiset palvelevat venäjänkielisiä veronmaksajia, jotka maksavat oman osuutensa YLE-verosta.

Koko kysymys venäjänkielisen toimituksen resursseista olisi toisessa poliittisessa tilanteessa tois-, ellei kolmassijainen, jos nousisi ollenkaan. Nykytilanteessa ei kuitenkaan ole varaa luopua ”aseesta”, joka pystyy pitämään loitolla trollauksen, manipuloinnin ja ei-halutun taustavaikutuksen mediakentällä. Saksassa hiljattain levinnyt väärä tieto ”ulkomaalaisten” raiskaamasta 13-vuotiaasta ”venäläisestä tytöstä” johti venäjänkielisten äänekkäisiin mielenosoituksiin useissa saksalaisissa kaupungeissa ja kuohutti sekä Saksassa että Venäjällä, kunnes poliisi totesi, ettei kyseessä ollut raiskaus vaan tytön valhe, jolla hän yritti selittää pitkää poissaoloaan kotoa. 

YLE:ssä ei ehkä vielä osata arvioida omankielisen uutisoinnin merkitystä sellaiselle kielelliselle vähemmistölle jonka lähtömaassa media tuottaa laajamittaista propagandaa. Venäjänkielinen toimitus on osoittautunut tarpeelliseksi toimijaksi infosodan olosuhteissa, etenkin nyt kun Venäjän medioissa on viime aikoina jälleen spekuloitu lasten huostaanotoista. Kuitenkin kysymys venäjänkielisen toimituksen resurssien supistamisesta suhteessa infosotaan jäi Atte Jääskeläiseltä vastaamatta.

Asialla on vielä yksi puoli, joka nostetaan esiin suhteellisen harvoin: YLE:n tarjoama venäjänkielinen uutispalvelu toteutettiin yksipuolisesti YLE:n oman vision mukaan. Ennen venäjänkielisten uutisten aloittamista väestöryhmän edustajat toki kutsuttiin kuulemiseen esittämään näkemyksiään. Käytännössä YLE:n oma visio uutislähetyksestä oli kuulemisen vaiheessa jo valmiina toteutettavaksi, eikä suunnitelmista poikettu, vaikka kuuluikin toiveita esimerkiksi siitä, että viiden minuutin ruutuajan sijaan olisi voitu panostaa myös radiolähetyksiin.

Valoa kuitenkin pilkahtanee, sillä venäjänkielisen A-Studion menestys johti Atte Jääskeläisen mukaan siihen, että seuraavan ohjelman tekeminen on parhaillaan selvityksessä. Se on kieltämättä hyvä uutinen. Ehkä freelancereiden työmäärä kohoaa tämän projektin yhteydessä nollasta ylemmäs.

Polina Kopylova, Fontanka.fi

Комментарии (1):

Ei kommentteja

Lisää kommentti:

Voi myös kirjautua ennen kommentointia.